Sielu ja elämä - Asiaa kotipanimosta

Parempaan suuntaan Tässä taannoin testasin cereal mashia witin valmistuksessa ja olut on nyt hiilihapottunut ja kypsynyt. Lopputulos oli perin mainio! Mausteisuus oli tasapainoissa ja olut oli kaikinpuolin virkistävää juotavaa. Kehityskohteina on lopun sitruunankuorilisäyksn osittainen korvaaminen curacaolla, sillä oluessa oli ehkä hitusen liikaa sitrusmaisuutta. Lisäksi oluen suutuntuma oli edelleen hitusen liian ohut witiksi. Ohrahiutaleiden sijasta voisi siis käyttää kaurahiutaleita ja lisätä määrää 100g:lla. Muutoin erittäin mainio! Mutta mitäpä olisi olutherkuttelu ilman asiaankuuluvaa ravintoa! Savulohidippi Puoli rasiallista tuorejuustoa 1prk smetanaa Caviartia Kylmäsavulohta Kevätpunasipulia Mustapippuria Sitruunamehua Silppua lohi ja kevätpunasipuli ihan pieneksi. Voit käyttää myös tavallista punasipulia. Pistä lohi ja sipuli pieneen kulhoon. Päälle oman maun mukaan caviartia (tai oikeaa mätiä jos haluaa hifistellä) sekä pari teelusikallista sitru...

Sahti ist best! Sahdin valmistus on kiehtonut jo pidemmän aikaa, mutta viheliäästi huonosti säilyvänä tuotteena ei sitä ole koskaan tohtinut valmistaa. Ei yksinkertaisesti vain pysty juomaan yksin tonkallista. Sain sitten idean, että syyskuun alussa on kauhaisemassa tulille Muusikoiden.netin miitti, niin sieltähän löytyy juojia vaikka millä mitalla, joten nyt on oiva tekosyy valmistaa kosopäin sahtia! Pohjaksi projektille otin Reittausblogin mitä erinomaisimman sahtiohjeen . Reittausblogista voit käydä tsekkailemassa keskeisimmät perusparametrit sahdille. Sahdin erohan tavalliseen olueen on hieman erikoinen mäskäysmenetelmä, missä mäskin lämpötilaa nostetaan kädenlämpöisestä vähitellen ylöspäin, joissain tapauksissa jopa kiehuvaksi asti. Lopuksi mäski valutetaan ns. kuurnassa katajanoksien läpi ja syntynyt vierre käytetään tavallisella leivinhiivalla. Sahti vaikuttaa todella simppeliltä valmistettavalta, ja ei ihmekään, sillä onhan kyseessä perinteisestikin kotioloissa tehtävä...

Tosi kuivaa meininkiä Tänään on vuorossa saisonta! Saison on perinteinen belgialainen "maatilaolut". Se on muiden belgioluiden tapaan hiivavetoinen ja mausteinen ale. Erityispiirteenä saisonissa on suorastaan brutaali kuivuus. Saisonin ominaispaino on tyypillisesti lähellä 1.000:aa. Kuivuus syntyy pääasiassa aggressiivisen saison-hiivan voimalla, mutta kuivuutta tavallisesti boostataan mäskäämällä alhaisemmassa lämötilassa käymiskelpoisten sokereiden maksimoimiseksi. Saison on ylivoimaisesti yksi helpoimmista oluista saada onnistumaan tyylinmukaisesti ja on IPAn ohella yksi pomminvarmoista aloittelijaoluista. Panijan kannalta saisonin etuna on todella löyhä tyylimäärittely, mikä sallii hieman kokeellisemmankin säätämisen mm. maustamisen ja muiden ainesosien suhteen. Vastaavasti oluen aterioijan kannalta tämä voi olla ongelma, sillä saisoniksi nimetty olut voi olla ihan mitä vain, jos kyseessä ei ole aitoa belgialaista tavaraa. Tähän väliin pieni anekdootti: Olin kä...

Pubioluiden kuningas Bitter, tuo pubioluista jaloin! Bitter on porterin ohella perinteisimpiä brittiläisiä oluttyylejä ja sen historia yltää jopa 1700-luvulle asti. Bitter kuitenkin yleistyi vasta teollisen vallankumouksen myötä. Ennen teollista vallankumousta maltaita oli kuivattu avotuleen perustuvissa järjestelmissä, jolloin sivutuotteena maltaat savustuivat ja ottivat paahteista makua. Tämä oli mitä mainioin mallas portteriin, mutta ei juurikaan muuhun. Teollisen vallankumouksen iskettyä supermodernit materiaalit teräs ja koksi mahdollistivat maltaan taloudellisen, tehokkaan ja, ennen kaikkea, savuttoman kuivaamisen. Näin aimmen törkyhintaisesta vaaleasta maltaasta tuli edullista ja bitter alkoi vähitellen syrjäyttämään porteria koko kansan pubisuosikkina. En ole katkera, mutta kuitenkin... Bitter on kaikkine vahvuusvariaatioineen hyvin yksinkertainen olut, mutta silti aivan helvetillinen saada osumaan kohdilleen. Bitterin tasapainottaminen on tuskallista puuhaa, sillä tässä ...

APAtiaa American pale ale, tuo amerikkalaisten näkemys bitteristä. Ensimmäiset Englantilaiset siirtolaiset toivat panimotaitonsa Pohjois-Amerikkaan ja niinpä siirtokunnissa porisikin bitter- ja porter-padat jo heti alkukättelyssä. Pian kuitenkin saksalaiset siirtolaiset astuivat kuvioihin lagereineen ja pian lagerit olivat syrjäyttäneet englantilaiset oluet täysin ja Pohjois-Amerikasta tuli mauttomien lagereiden maa. 70- ja 80-lukujen taitteessa Yhdysvaltain länsirannikolla herätettiin amerikkalainen ale-perinne henkiin. Lagereiden dominoimalle olutmarkkinoille tuotiin, nykyisinkin monelle tuttu, Sierra Nevada Pale Ale, jota voitanee pitää modernin APAn ensimmäisenä edustajana. APA on mitä erinomaisin aloittelijan olut! Humalasentrinen makumaailma on helppo saada kohdilleen ilman sen suurempaa kikkailua tai teknistä taituruutta. APA ei ole aivan niin anteeksiantavainen kuin moderni vaalea IPA, mutta silti yksi helpoimmista oluista saada onnistumaan kotioloissa, kunhan pitää huolen ...

Silkinpehmeä wit, yksi kotipanimon kruununjalokivistä! Ylivoimeisesti yksi haasteellisimmista oluista saada onnistumaan erinomaisesti. Witin historia yltää kauas 1400-luvulle Belgian ja Hollannin alueelle. Yksi varhaisimpia witbierpanimoita, ja nykyisin ylivoimaisesti tunnetuin witbierpanimo, on Hoegaardenin luostaripanimo Belgiassa. Hoegaardenista on tullut monelle jopa synonyymi witbierille. Witbier on kuitenkin vähitellen yleistymässä ja Suomestakin alkaa löytymään wit-tarjontaa Hoegaarden-kontekstin ulkopuoleltakin. Onhan wit mitä parhain kesäolut! Mikä witbieristä sitten tekee niin erityisen haasteellisen? Raaka-aineteknisesti, jos teemme witin perinteitä kunnioittaen (miksi emme tekisi?), vaikeuskerrointa lisää runsas mallastamattoman vehnän osuus, joka on vehnäoluthenkisesti noin 50% koko mallasmäärästä. Mallastamaton vehnä on käytännössä katsoen pelkkää tärkkelystä ja proteiinia. Tämä tarkoittaa sitä, että yksinkertainen yksivaiheinen mäskäys ei tule kuuloonkaan, vaan vehnän...

Tyypillisesti ensimmäinen kysymys mitä kansalaisilla on, kun he kuulevat kotioluen valmistuksesta, on "mitä välineitä siihen oikein tarvitsee?". Siispä ensialkuun on syytä esitellä laitteisto, millä blogissa esiintyviä oluita valmistetaan. Lähtökohta on perin DIY-henkinen ja kaikki työvaiheet ovat manuaalisia. Nykyään on myös tarjolla täysin automaattisia all-in-one-järjestelmiä hyvinkin huokeaan hintaan. Halvimmat mallit taitavat olla jopa 600€:n luokkaa, mikä tuo automaattilaiteistot useimman kotipanijan ulottuville. Omalla kohdallani oluen tekeminen on tärkeämpää kuin itse lopputulos, joten manuaalinen on mitä erinomaisin vaihtoehto! On syytä huomauttaa tässä vaiheessa, että huomattavasti pienemmälläkin panostuksella pääsee alkuun, joten kyseessä ei ole mikään ehdoton hankintalista täysmallasoluiden valmistuksen aloittamisesta kiinnostuineille. Edetkäämme väline-esittelyssä karkeasti työvaihejärjestyksessä. Hiivan kasvatus Hiivan tehokas kasvatus nk. startterissa on...