Sielu ja elämä - Asiaa kotipanimosta

Taustaa Jokin aika sitten Hombren FB-ryhmässä tuli vastaan artikkeli yhdysvaltalaisesta kotipanimoharrastuksen noususta ja jutussa oli vertailtu kotioluen litramäärien kehitystä. Tästä tulin pohtineeksi, että Suomessa ei ole juurikaan kotioluesta tehty minkäänlaista tilastointia. Etenkin tuo litramäärä jäi askarruttamaan. Kuinka paljon keskimääräinen kotiolutharrastaja valmistaa olutta vuodessa? Millainen ylipäätään on keskimääräinen suomalainen kotiolutharrastaja? Tästä intoutuneena pistin pystyyn käppäisen kyselyn Hombreen, jotta saisi edes jonkinlaista osviittaa keskimääräisestä hombrelaisesta. Toteutuin kyselyn SurveyMonkeylla, mikä osoittautui virheeksi, sillä ilman noin 40€ kuukausimaksua sivustolta a) ei saanut ulos kuin max 100 vastausta per kysymys ja b) ei saanut tuloksia ulos CSV:nä tai muuna järkevänä formaattina. Sen sijaan, että olisin sijoittanut 40€ puolivillaiseen kyselyyn, tyydyin 100 vastauksen rajoitukseen ja tein Pythonilla parserin, jolla sain tulokset ulo...

Kovaotteinen Paluu Ensimmäinen versio Dummkopf weizenbockista päättyi ikävään katastrofiin . Nyt kuitenkin on aika kokeilla uudestaan, jotta olisi keskitalvella jotain herkuteltavaa. Dummkopf Weizenbock Nummer Zwei "Und d as nächste Gebräu, bitte! " Kriittiset mitat: 21 litraa, OG 1.073, FG 1.018, 19 IBU Maltaat: Ireks Wheat Malt Light, 3,0 kg (45,2%) Weyermann Floor-malted Bohemian Pilsner, 2,0 kg (30,1%) Château Wheat Munich 25, 1,0 kg (15,1%) Simpson's Aromatic, 280 g (4,2%) Weyermann Carabohemian, 350 g (5,3%) Vesiprofiili: Ca+2: 140 Mg+2: 8 Na+: 3 Cl-: 50 SO4-2: 60 HCO3-: n/a pH: 5,3 Mäskäys: Pelkille vehnämaltaille 10 min @ 37 C Koko mäskille 90 min @ 68 C, vettä 23,0 litraa Huuhtelu: 10 min @ 78 C, vettä 11,0 litraa Humala: Hallertau Mittelfrüh (4,5% AA), 45g, 60 min Muut: Hiivaravinne, 2 g, 20 min Irish moss, 1 rkl, 20 min Hiiva: Wyeast 3068 Wihenstephan 1,0 miljoonaa solua per ml per Plato. Pitchaus 11 C:ssa,...

Savolainen Tavallisesti teen perinteisiä oluita tarkalla pieteetillä ilman mitään kommervenkkejä, mutta voisi vaihteeksi kokeilla jotain aivan muuta.  Sahti on maailmallakin tunnettu suomalainen perinneolut. Se on kuitenkin iältään ja valmistusmenetelmältään muinaisolutkastia, joten mitä tapahtuisi jos modernisoisimme sahdin? Olisi jo korkea aika saada Suomeen "modernimman" (lue: 1900-luvun alun) polven ale! Savolaiset ovat tunnetusti kekseliästä väkeä ja kaikinpuolin ylivertaisia muihin maamme heimoihin verrattuna, joten on luonnollista, että modernisoitu uusi uljas suomalainen oluttyyppi saa henkisen kotinsa Savosta. Kutsuttakoon olutta lyhyesti savolaiseksi. Keskeiset parametrit Ruissahdissa on kaksi suomalaisia elementtejä: Ruista ja havua. Itä-Suomi elää rukiista, joten on loogista, että ruis on myös keskeisessä roolissa savolaisessa. Rukiista tulee mainio paksu suutuntuma ja oma mausteinen makunsa, joten se on mitä mainoin lisä sahtihenkiseen aleen. Tummem...

Belgian Valepilsner Belgian blonde, tuo belgialaisten panimoiden vastaisku pilsnereitä vastaan. Pilsnereiden vallatessa markkinoita ympäri Eurooppaa, Belgiassa tähän invaasioon varauduttiin jalostamalla pilsner-henkinen kevyempi olut perinteisellä belgialaisella twistillä. Nykyisin tunnetuin näyte tästä oluttyylistä on monelle tuttu Leffe Blonde. Maltaat ja Mäskäys Blonde on alkuperänsä mukaisesti hyvin lähellä pilsneriä, joten se on vahvasti mallasvetoinen olut. Perusmaltaisuuden lisäksi blondesta löytyy hunajaisuutta ja kevyttä karamellisuutta. Näillä spekseillä mallaspuolella onkin helppo turvautua joko belgialaiseen tai saksalaiseen pilsneriin. Sen kaveriksi voi heittää hieman munichia tai viennaa tukemaan maltaisempaa maailmaa. Pieni määrä aromaa on hyvä lisä, sillä se antaa hunajaisuutta. Tähän päälle noin 5-7% karamelliä ja mallasprofiili onkin siinä. Suutuntuman tulisi blondessa olla hieman paksumpi, joten intuitiivisesti pieni vehnälisäys voisi olla OK, mutta suut...

Lagerin käymisen salat Pääkäyminen alkaa olla ohitse. Ja kuten hyvin tiedämme, vappu on työmiehen lepopäivä. Näin se on myös Der Arbeitsmannin kohdalla! Kun hiivasin oluen, oli yli vuorokausi, kun oluessa ei tapahtunut yksinkertaisesti yhtään mitään. Aloin jo rikkomaan omaa hätäilynvälttämissääntöä ja takaraivossa kolkutteli varoitukset Zürich lagerin starttiongelmista. Hetken jo harkitsin apupitchausta Saflager S-189:llä, mikä on siis Zürich lagerin kuivahiivaversio. Töistä kotiin palattuani oli olut kuitenkin iloisesti lähtenyt käymään ja voin huokaista helpotuksesta. Nyt parin viikon jälkeen käyminen alkaa hidastumaan. Kuten kuvasta näkyy, kräusen on jo ohentunut merkittävästi. Paksuimmillaan se oli noin parisenttinen ja nyt se on vain ohut harso. On siis korkea aika aloittaa diasetyylitauko. Diasetyylitauko ja se ajoitus Kuten aiemmin mainittua, yleinen nyrkkisääntö lagerin kohdalla on, ettei saa hätäillä. Tein kuitenkin pohjatutkimusta, mistä löytyi poikkeus tälle...

Kaivosukko-olut Tällä kertaa vuorossa olutta haasteita kavahtamattomille: Dortmunder lager. Dortmunderin historia on hämärän peitossa. Sen uskotaan olevan peräisin jostain 1870-luvun tietämiltä ja ensimmäinen maininta panimokirjallisuudessa Dortmunderista löytyy vuodelta 1907, jolloin olutta kuvattiin erittäin vaaleaksi, vahvasti humaloiduksi ja kuivaksi. Samaisessa teoksessa on myös varhaisin viittaus Dortmunderiin vuodelta 1884. Näin meille kertoo Danielsin mainio Designing Great Beers -teos (myös muut tämän tekstin tiedoista ovat peräisin kyseisestä teoksesta, ks. s. 251-252). Dortmund on vanha saksalainen raskaasta teollisuudesta elävä kaupunki. Näin ollen myös Dortmunder-olut sai osansa tästä teollisesta miljööstä. Dortmunder profiloituikin kaivosmiesten ja terästeollisuuden duunariukkojen olueksi. Aitoon työukkohenkeen Dortmunder on myös pilsneriä vahvempaa ja rungoltaan tuhdimpaa, joten makua tässä oluessa piisaa. Maltaat Mallaspuolella tulee Dortmudnerissa vihel...

Das ist Sauer, ja! Pikaisena etäisesti oluenvalmistukseen liittyvänä askareena tuli valmistettua hapankaalta, eli Sauerkrauttia. Onhan se mitä erinomaisinta ateriaa oluen kylkiäiseksi! Perinteisen saksalaisen Sauerkrautin valmistus oli helppoa kuin heinän teollinen valmistaminen! Tarvitset vain kaalia, suolaa, mausteita, ison kattilan tai muun astian ja muutaman ison purkin kaalin fermentointia varten. Ilman sen suurempia ihmettelyitä, valmistusvaiheet ovat seuraavat: Silppua iso kaali todella ohuiksi suikaleiksi. Päällimmäiset nuutuneimmat lehdet kannattaa kuoria pois ennen suikalointia. Samoiten kaalin kanta kannattaa poistaa. Tässä sessiossa raastoin osan kaalista raastimella ja hankalammin raastettavat lehdet sitten siivutin isolla veitsellä ohueksi suikaleeksi. Lupsauta raastettu/silputtu kaali isoon astiaan tai kattilaan ja lisää joukkoon 20 g suolaa per kaalikilo. Mittaa suolan määrä tarkkaan, sillä liian kevyesti suolattu kaali pilaantuu ja ylisuolattu ei ferme...