Hombren Kotiolutkysely

Taustaa

Jokin aika sitten Hombren FB-ryhmässä tuli vastaan artikkeli yhdysvaltalaisesta kotipanimoharrastuksen noususta ja jutussa oli vertailtu kotioluen litramäärien kehitystä. Tästä tulin pohtineeksi, että Suomessa ei ole juurikaan kotioluesta tehty minkäänlaista tilastointia. Etenkin tuo litramäärä jäi askarruttamaan. Kuinka paljon keskimääräinen kotiolutharrastaja valmistaa olutta vuodessa? Millainen ylipäätään on keskimääräinen suomalainen kotiolutharrastaja?

Tästä intoutuneena pistin pystyyn käppäisen kyselyn Hombreen, jotta saisi edes jonkinlaista osviittaa keskimääräisestä hombrelaisesta. Toteutuin kyselyn SurveyMonkeylla, mikä osoittautui virheeksi, sillä ilman noin 40€ kuukausimaksua sivustolta a) ei saanut ulos kuin max 100 vastausta per kysymys ja b) ei saanut tuloksia ulos CSV:nä tai muuna järkevänä formaattina. Sen sijaan, että olisin sijoittanut 40€ puolivillaiseen kyselyyn, tyydyin 100 vastauksen rajoitukseen ja tein Pythonilla parserin, jolla sain tulokset ulos copy-paste-datasta (mikä oli ovelasti myöskin formatoitu siten, että sen manuaalinen käsittely olisi mahdollisimman hankalaa ilman lompakolla heittämistä).

Kokonaisuudessaan vastauksia kertyi 160, joten valitettavasti noin 60 jää analyysin ulkopuolelle. Kyselyn lomassa tuli hyvää palautetta kyselyn kehittämiseen, joten ehkä jossain vaiheessa kehittelen paremman kyselyn isommalla jakelulla.

Mutta enemmittä puheitta itse asiaan! TÄMÄ ON TIEDETTÄ!

Keskimääräinen hombrelainen

Ikäjakauma

Harrastajien ikäjakauma ei tuota yllätyksiä. Suurin joukko sijoittuu 30:n molemmin puolin ja loput 40:n tietämille. Oluen valmistus on siis hyvin keski-ikäistä puuhaa. Ehkä tarkempi rajaus tuossa kolmen kympin kohdalla olisi voinut tarjota merkityksellisempää dataa.

Ammatti

Ammatin osalta ainoana yllätyksenä on opiskelijoiden todella pieni osuus. Onko harrastuksen alkuinvestointi mahdollisesti liian suuri houkutellakseen opiskelijoita vai mistä moinen voisi johtua? Myös työttömät eivät juurikaan kotiolutta valmista, mikä puoltaisi taloudellisen riippuvuuden vaikutusta.

Kun käppyröitä vertaa tilastokeskuksen arvioon työvoiman jakaumasta, niin toimihenkilöiden osuus on tässä suurempi. Tästä voidaan vetää johtopäätös, että kotiolutharrastus puhuttelee väkevämmin toimihenkilöitä kuin duunareita.

Harrastusvuodet

Harrastusvuosista voidaankin jo päätellä kosolti! Harrastusvuosien keskiarvo oli noin 3,4 vuotta ja mediaani tasan kolme vuotta. Voidaan siis hyvin turvallisin mielin sanoa, että uusien harrastajien määrä on kasvanut räjähdysmäisesti parin viimevuoden aikana. Tämä tulos on jopa yllättävä, sillä näillä numeroilla oma kuusi vuotta on jo senioritasoa. Vanhempia jääriä on jo suhteellisen harvassa. Yllä olevasta kuvasta puuttuu yksi superkonkarin vastaus: 33 vuotta, minkä jätin yllä olevasta kuvasta pois lukemisen helpottamiseksi.

Myös uusien harrastajien määrä tuntuu laskevan, joten liekö kovin buumi ollut 2015?

Yleistä valmistuksesta

Pääosin kotioluen paneminen on yksinäistä puuhaa, mutta noin joka kolmannella kuitenkin on jonkinlainen porukka tekemässä yhdessä. Yllättävintä tässä oli, että yli puolet valmistavat olutta myös kavereille ja sukulaisille. Ehkä tässä on kyse kysymyksen tulkinnasta: Lasketaanko mukaan se, jos vie pullon työkaverille vai pelkästään se, että esim. sukulainen tilaa ison määrän olutta häihin.

Valmistusmäärät

Nyt päästiin vihdoin itse asiaan. Kuinka paljon olutta oikein tehdään? *runpujen pärinää*

Kuluvana vuonna 2018 Hombren keskiarvo on noin 131,2 litraa per naamari ja mediaani tasan 100 litraa per naamari. Suurin oluthirmu on ennättänyt valmistamaan jo 800 litraa olutta!

Edellisenä vuotena 2017 Hombren keskiarvo oli noin 137 litraa per naamari ja mediaani jälleen tasan 100 litraa per naamari. Suurin määrä oli 720 litraa.

Kun otetaan huomioon, että suomalainen joi keskimäärin 75 litraa olutta (ml. ykkösolut) vuonna 2017, niin hombrelaiset ovat tämän perusteella oluessa lähes täysin omavaraisia (riippuen kotitalouden oluenjuojien määrästä)!

Nyt enää tarvittaisiin jokin hihavakio olutharrastajien kokonaismäärästä, niin pystyttäisiin arpomaan jokin luku kotioluen kokonaisvalmistusmäärälle Suomessa...

Sijoitus harrastukseen

Kun aiemmin pohdin taloudellisen aseman mahdollista vaikutusta olutharrastukseen, tulee tälle hypoteesille vahvistusta tutkittaessa rahamääriä, mitä keskimäärin kotiolutharrastukseen upotetaan. Keskiarvo on noin 971,50€ ja mediaani tasan 600€. Hurjin välineurheilusijoitus oli 4000€ ja halvimmalla liikenteeseen lähdettiin 80€:lla.

600€ on jo sen verran suuri summa, että se sulkee jo hyvin tehokkaasti opiskelijat ja pienitulosiet pois. Vaikka alkuun pääsee hyvinkin pienellä alkuinvestoinnilla, voi mielikuva harrastuksen kalleudesta nousta esiin.

Valmistusmenetelmät

Suurehkoja sijoitussummia tukee myös katsaus valmistusmenetelmiin. Valtaosa kotipanijoista ovat hankkineet erillisen mäskäyslaitteen. Tämä on sinällään ihan ymmärrettävää, sillä nykyisellään on markkinoilla kohtuuhintaisia vaihtoehtoja Braumeisterille ja hintaero sähkökattila-kylmälaukku-komboon ei ole enää niin merkittävä.

Suurin yllätys valmistusmenetelmissä oli se, että osittaismäskäystä ei tehnyt kukaan vastanneista. Ilmeisesti nykyään "steeppausvaihe" harrastuksen evoluutiossa sivuutetaan ja siirrytään suoraan joko pussimäskäykseen tai laitemäskäykseen.

Oluttyylit

Asteikolle tarkennusta:

• 0 = Ei koskaan
• 1 = Harvoin (alle kerran vuodessa)
• 2 = Satunnaisesti (1-2 erää vuodessa)
• 3 = Usein (3+ erää vuodessa)

Suosituimmissa oluttyyleissä ei ole suurempia yllätyksiä. Mitalisijat:

1. IPA. 83% vastaajista valmistivat IPAa vähintään yhden erän vuodessa ja 43% kolme tai useamman erän, mikä takaa IPAlle ylivoimaisen ykköspaikan.
2. Jenkkialet. Hyvänä kakkosena modernin IPAn tyyliin humalavetoiset jenkkialet, joita 57%vastaajista valmistaa vähintään yhden erän vuodessa.
3. Vehnäoluet. Vastaajista 50% valmistivat vehnäoluita vähintään yhden erän vuodessa.

Lagereita valmistettiin yllättävän paljon! Yli kolmannes vastaajista valmistaa vuosittain vähintään yhden lagerin. Ilahduttavaa, että tähän haasteellisempaan ja monesti vähän "tylsään" oluttyyliinkin riittää kiinnostusta ja vaivannäköä.

Tässä tilastossa omasta mielestäni yllättävintä oli saisoneiden harvinaisuus. Liekö kovin saison-buumi jo takanapäin? Myös sahdin harvinaisuus oli jokseenkin murheellista, mutta ymmärrettävää sen huonon säilyvyyden vuoksi.

Motivaattorit

Tämä tilasto on kaikinpuolin positiivista luettavaa! Ylivoimaisesti suurin motivaattori oli uusien menetelmien oppiminen ja taitojen hiominen. Lisäksi kotioluen edullisuus oli heikoin motivaattori. Tämä voitanee siis tulkita siten, että kotioluessa panostetaan laatuun halpojen kännien sijasta!

Muilta osin tulokset olivat aika tasaväkisiä ja varianssia oli hyvin niukalti.

Yhteenveto

Tulokset olivat yllättävänkin hyviä ottaen huomioon millaista röytämistä kyselyn tekeminen oli. Tulokset vahvistivat aiempia käsityksiäni (varhaiskeski-ikäinen toimihenkilö kötöstelee kotonaan IPAa), mutta muutama isompikin yllätys mahtui joukkoon (olutharrastajaporukka on harrastusvuosissa mitattuna todella nuorta).

Tästä pitää kyllä viritellä jokin paranneltu versio jossain vaiheessa ja ottaa mukaan myös Kotiolut.com ja muita kanavia paremman kattavuuden saamiseksi.